Matkalla Kalevalaan on verkkojulkaisu, joka esittelee viimeisimpiä tutkimustuloksia hyödyntäen

  • Kalevalan kokoajan Elias Lönnrotin elämää ja työtapoja
  • periaatteita, joilla kansalliseepoksemme koottiin, mitä otettiin mukaan, mitä jätettiin pois ja kenelle se suunnattiin
  • miten nouseva kansallisuusaate ja eurooppalaiset virtaukset vaikuttivat Kalevalaan
  • miten Kalevala näkyy tämän päivän keskusteluissa ja ympärillämme ylipäätään.

Matkalla Kalevalaan sisältää runsaasti eritasoisille oppijoille suunnattuja oppimistehtäviä, jotka perustuvat ajantasaisiin opetussuunnitelmiin. Opettajan ohjeet on alla jaettu seuraaviin ryhmiin:

  • Perusopetus ja lukio: äidinkieli ja kirjallisuus, historia, uskonto, elämänkatsomustieto
  • Aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheen, alkuvaiheen ja päättövaiheen opetus: äidinkieli ja kirjallisuus, yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaine, historia, elämänkatsomustieto, uskonto
  • Luova kirjoittaminen: runous, proosa ja fiktio, elämäkerrallinen kirjoittaminen, kirjallisuuden tutkimus

Matkalla Kalevalaan sopii kenelle tahansa Kalevalasta ja Elias Lönnrotista kiinnostuneelle, aiempaa perehtyneisyyttä ei tarvita.

Opettajalle

Matkalla Kalevalaan -verkkojulkaisun oppimistehtävät on laadittu perusopetuksen (2014), lukion (2015) ja aikuisopetuksen (2017) ja (2018) valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteisiin sekä tehtävien toisen suunnittelijan M. Rummukaisen opettamien ja suunnittelemien luovan kirjoittamisen kursseihin nojautuen. Oppimistehtävät tukevat ennen kaikkea äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Aineistoa voi hyödyntää eri oppiaineita eheyttävissä oppimiskokonaisuuksissa esimerkiksi historian, uskonnon, elämänkatsomustiedon, luovan kirjoittamisen ja yhteiskunnan ja kulttuurituntemuksen kanssa. Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyy vähintään kahden oppiaineen sisältöjä. Oppimistehtäviä voi hyödyntää myös muissa oppiaineissa esimerkiksi kuva- ja teatteritaiteessa.

Tehtävissä ohjataan tiedon kriittiseen valitsemiseen, tarkastelemiseen, tulkitsemiseen ja omaksumiseen. Pohdintatehtävissä kehittyvät ajattelun ja argumentoinnin taidot, mutta myös luovuuden ja mielikuvituksen vahvistaminen ja kehittäminen. Vaihtelevilla tehtävätyypeillä pyritään huomioimaan monenlaiset oppimistavat ja -tarpeet. Osa tehtävätyypeistä mahdollistaa tehtävien tarkistamisen alustalla. Kaikki vastaukset on mahdollista tallentaa pdf-tiedostona. Lataa pdf -painike on kunkin tehtäväsivun lopussa.

Perusopetus ja lukio

Äidinkieli ja kirjallisuus

Perusopetuksen vuosiluokat 7–9: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat ensisijaisesti kurssin S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen sisältöihin. Materiaalia voi hyödyntää myös kursseilla S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S2 Tekstien tulkitseminen ja S3 Tekstien tuottaminen.

Oppimistehtävissä ohjataan syventämään ja harjaannuttamaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen kytkeytyviä monitieteisiä tietoja ja taitoja sekä laajentamaan ympäröivän kulttuurin tuntemusta. Oppimistehtävissä oppilas harjaantuu tiedon ja tiedonlähteiden valitsemiseen, käyttämiseen, arvioimiseen ja tulkitsemiseen monimediaisissa ympäristöissä. Oppilasta ohjataan kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoaan sekä ajattelun taitoja. Tehtävissä rohkaistaan tuottamaan kuvaavia tekstejä, ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä monipuolistamaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa tarvittavia itseilmaisun taitoja. Tehtävissä ohjataan tiedostumaan omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistä, tutustumaan suomen kielen taustaan sekä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä yksilön elämässä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen soveltuvia tehtäviä vuosiluokilla 7–9:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu?: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6

Lukio: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat ensisijaisesti kurssin ÄI2 Kieli kulttuuri ja identiteetti sisältöihin, mutta osin myös kursseihin ÄI1Tekstit ja vuorovaikutus, ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa sekä ÄI5 Tekstit ja konteksti.

Oppimistehtävissä opiskelijaa ohjataan pohtimaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä sekä yhteiskunnan että yksilön tasoilla. Opiskelija kehittää taitoaan tulkita, analysoida, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä sekä syventää ja monipuolistaa kriittistä lukutaitoaan ja ryhmäviestintätaitojaan. Olennaisia ovat kriittinen tiedonhankinta ja lähteiden käyttö. Tehtävissä rohkaistaan lukemaan tekstejä analyyttisesti, eläytyen ja vapaasti tulkiten. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan Kalevalaa sen maantieteellisessä, kielellisissä, ajallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Tarkastelun kohteena ovat ihmiskuva, maailmankuva sekä arvo- ja aatemaailman ilmentämisen muodot Kalevalassa, 1800-luvulla ja tässä ajassa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden lukio-opetukseen soveltuvia tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu?: tehtävät 2, 3, 4, 5, 6

Historia

Perusopetuksen vuosiluokat 7–9: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat kurssin S3 Suomea rakennetaan, luodaan ja puolustetaan sisältöihin. Tehtävät harjaannuttavat tarkastelemaan ja ymmärtämään historiallisia ilmiöitä sekä niihin liittyviä merkityksiä, arvoja ja asenteita sekä nykyisyyteen johtanutta kehitystä. Oppilasta ohjataan ymmärtämään historiallisen tiedon luonnetta ja hankkimaan, tulkitsemaan ja käyttämään tietoa kriittisesti. Oppilas pohtii kulttuurin merkitystä osana kansallisen identiteetin rakentumista autonomian ajalla.

Historian opetukseen soveltuvia tehtäviä vuosiluokilla 7–9:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät  3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 5, 6
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 46, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 6

Lukio: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat ensisijaisesti kurssin HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi sisältöihin. Keskiössä ovat kansallinen herääminen, sivistys ja taide. Opiskelija pohtii, miten historiallinen tieto rakentuu. Opiskelijaa harjaantuu hankkimaan, arvioimaan, valitsemaan ja käsittelemään tietoa kriittisesti sekä ymmärtämään ja selittämään menneisyyden ilmiöitä ja nykyisyyteen johtaneita prosesseja. Keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia.

Historian lukio-opetukseen soveltuvia tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät  1, 2, 3, 5, 6
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 6

Uskonto

Perusopetuksen vuosiluokat 7–9: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat kurssin S1 Suhde omaan uskontoon sisältöihin. Oppilasta ohjataan havaitsemaan ja tarkastelemaan eri uskontoperinteiden välisiä suhteita ja niiden vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Keskiössä ovat kriittinen ja eettinen ajattelu sekä uskomusten ja katsomusten monilukutaito.

Uskonnon opetukseen soveltuvia tehtäviä vuosiluokilla 7–9:

  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 3
  • Kalevala on monta: tehtävät 7, 8
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu?: tehtävä 4

Lukio: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat ensisijaisesti lukion kurssin UE4 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa sisältöihin. Tehtävissä tuetaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Opiskelijoita ohjataan tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää. Keskiössä on uskontojen ja katsomusten välisen dialogin ymmärtäminen.

Uskonnon lukio-opetukseen soveltuvia tehtäviä:

  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 3
  • Kalevala on monta: tehtävät 7, 8
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu?: tehtävä 4

Elämänkatsomustieto

Perusopetuksen vuosiluokat 7–9: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat yläkoulun kurssin S1 Katsomus ja kulttuuri ja S2 Etiikan perusteita sisältöihin. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että katsomukset, inhimilliset käytännöt ja niihin liittyvät merkitykset ovat yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tulosta. Keskiössä ovat katsomusten historia ja kohtaamiset sekä teon eettinen arvioiminen eri yhteiskunnissa ja ajallisissa konteksteissa. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

Elämänkatsomustiedon opetukseen soveltuvia tehtäviä vuosiluokilla 7–9:

  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 3
  • Kalevala on monta: tehtävät 7, 8, 9, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävä 6

Lukio: Oppimateriaalin aineistot ja tehtävät sopivat ensisijaisesti lukion kurssien ET4 Kulttuurit katsomusten muovaajina ja ET5 Katsomusten maailma sisältöihin, mutta myös kurssiin ET2 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä. Tehtävissä ohjataan kulttuurisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen rakentumiseen. Opiskelija tarkastelee yksilön, yhteiskuntien ja kulttuurien suhdetta maailmankuvaan, katsomuksiin ja uskonnollisuuden eri muotoihin. Keskiössä ovat elämään ja ihmiskäsityksiin liittyvät käsitykset ja ihanteet eri aikoina sekä suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen.

Elämänkatsomustiedon lukio-opetukseen soveltuvia tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävä 3
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät 3, 10
  • Kalevala on monta: tehtävät  11 7, 8, 9, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävä 6
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu?: tehtävä 2

Aikuisopetus

Aikuisopetuksen opetussuunnitelmasta

Aikuisopetuksen opetussuunnitelman tarkoituksena on tukea ja ohjata opetusta sekä edistää ja yhtenäistää aikuisten perusopetusta kaikissa aikuislukioissa, kansanopistoissa ja muissa aikuisten perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Aikuisopetuksen opetussuunnitelma sisältää aikuisten perusopetuksen kolme vaihetta: lukuvaiheen, alkuvaiheen ja päättövaiheen. Aikuisopetuksen opetussuunnitelman on tarkoitus kattaa kaiken sellaisen perusopetuksen, joka on suunnattu oppivelvollisuusiän päättäneille perusopetusta suorittaville aikuisille.
 

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen aine, johon liittyy niin taidon, tiedon- kuin kulttuurinkin aihealueita. Aineen opetukselle ominaista on monimuotoisten tekstien tulkitseminen ja tuottaminen sekä tiedon hankkiminen ja jakaminen. Monimuotoiset tekstit, kirjallisuus ja kulttuurituntemus vahvistavat ja kehittävät opiskelijan mielikuvitusta ja luovuutta sekä laajentavat opiskelijan kielellistä ilmaisua. Kirjallisuus ja kulttuuriperinnön tuntemus avartavat myös opiskelijan käsityksiä muista kulttuureista.

Äidinkielen- ja kirjallisuuden opetukselle keskeistä on tukea ja innostaa opiskelijoita sekä lukemaan että syventämään kulttuurituntemustaan. Opiskelijoita voidaan motivoida ja saada kiinnostumaan opetettavista aiheista, jos opiskelija kokee 1) opetettavien asioiden olevan hänelle merkityksellisiä 2) luodaan opiskelijalle erilaisia mahdollisuuksia toimia aktiivisesti. Motivoimisen lisäksi äidinkielen- ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden kielellisiä, vuorovaikutuksellisia ja tekstillisiä taitoja sekä saada heidät kiinnostumaan näiden osa-alueiden lisäksi myös kirjallisuudesta ja kulttuurista. Äidinkielen- ja kirjallisuuden oppiaineella pyritäänkin edesauttamaan opiskelijoiden kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista yhä moninaisemmassa ja medioituneemmassa yhteiskunnassa.

Aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheen opetus:

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti aikuisten perusopetuksen äidinkielen- ja kirjallisuuden lukutaitovaiheen opetuksen sisältöalueita: Tekstien lukeminen ja tulkitseminen (T11-T16), Tekstien tuottaminen (T17 & T24) ja Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (T25-T27).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä lukutaitovaiheessa on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luominen sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittäminen. Tehtävät korostavat kielellisen tietoisuuden kehittämistä, mutta myös kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Aineiston ja oppimistehtävien tarkoituksena on herättää myös tekstin kuuntelemisen taitoja. Tämän lisäksi tarkoituksena on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Päätavoitteena lukutaitovaiheen opetukselle on saavuttaa sekä sellaiset luku- ja kirjoitustaidot että sellaiset kielelliset valmiudet, joiden avulla opiskelijan on mahdollista jatkaa opiskelua aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat tämän vaiheen toteutumista.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetus: 

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät syventävät erityisesti aikuisten äidinkielen ja kirjallisuuden alkuvaiheen opetuksen sisältöalueita: Tekstien lukeminen ja tulkitseminen (T11-T16), Tekstien tuottaminen (T17 & T24) ja Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (T25-T27).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden alkuvaiheen opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijoita laajentamaan sanavarastoaan, oppimaan erilaisia käsitteitä, tuottamaan ja rakentamaan tekstejä sekä tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Opiskelijoita pyritään myös ohjaamaan tarkoituksenmukaiseen ja vastuulliseen toimintaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja vuorovaikutustilanteissa. Oppimistehtävät ja oppimisalusta edesauttavat mm. näiden taitojen kehittymistä.

Päätavoitteena alkuvaiheen opetukselle on sellaisten perustaitojen, kuten esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon, luetun ymmärtämisen ja tiedonhankintataitojen oppiminen ja kehittäminen sellaisiksi, että opiskelija voi helposti siirtyä aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat tämän siirtymävaiheen toteutumista.

Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opetus: 

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät syventävät entisestään erityisesti aikuisten äidinkielen ja kirjallisuuden alkuvaiheen opetuksen sisältöalueita: Tekstien lukeminen ja tulkitseminen (T11-T16), Tekstien tuottaminen (T17 & T24) ja Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (T25-T27).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden päätösvaiheen opetuksen tavoitteena kehittää opiskelijoiden erittelevää luku- ja kirjoitustaitoa. Luku- ja kirjoitustaitoa pyritään monipuolistamaan mm. erityylisiin ja monipuolisiin teksteihin tutustumalla. Opiskelijoita pyritään myös aktivoimaan itsenäiseen tiedonhakuun ja haetun tiedon arvioimiseen. Luku- ja tiedonhaun taidon lisäksi opiskelijoiden kirjoitustaitoa pyritään kehittämään niin, että opiskelijat pystyvät omissa tuotoksissaan hyödyntämään myös kirjoitetun kielen mahdollisuuksia. Tavoitteena onkin syventää ja vahvistaa opiskelijoiden kielellistä identiteettiä sekä heidän tietoisuutta omasta kielestä ja kulttuurista. Oppimistehtävät ja aineisto edesauttavat mm. näiden taitojen kehittymistä.

Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opetuksella pyritään tukemaan opiskelijoiden oppimista niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Oppimisympäristö voi laajentua myös oppilaitoksen ulkopuoliseen kulttuuri- ja mediatarjontaan. Tarkoituksena on edesauttaa opiskelijoita löytämään ja käyttämään heille itselleen sopivia opiskelustrategioita, tunnistamaan heidän omia vahvuuksiaan ja kannustamaan heitä kirjallisuuden ja erilaisten tekstien itsenäiseen lukemiseen. Aineisto, oppimistehtävät ja oppimisalusta tukevat mm. näiden osa-alueiden vahvistumista.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistehtävät

Oppimistehtävät tukevat erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueita: Tekstien lukeminen ja tulkitseminen, tekstien tuottaminen ja kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen.

Opetussuunnitelman perusteita mukaillen oppimistehtävien tavoitteena on edesauttaa luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomista, oppimistaitojen kehittämistä ja itsensä ilmaisemista, mutta myös kielellisen tietoisuuden, kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen edistämistä.

Oppimistehtävien tarkoituksena on herättää kiinnostusta (kieleen, ilmaisuun, lukemiseen ja kirjoittamiseen) ja tukea sellaisia kielellisiä valmiuksia, joiden avulla opiskelijan on mahdollista opiskella Aikuisten perusopetuksen luku-, alku- ja päätösvaiheissa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen erityisesti liittyviä tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu: tehtävät  1, 2, 3, 4, 5, 6

Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaine

Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen aikuisopintojen tarkoituksena on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja valmiuksia toimia aktiivisesti niin suomalaisessa kuin globaalissakin yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Yhteiskuntatietouden ja kulttuurituntemuksen opinnoissa kiinnitetään huomiota mm. suomalaisen demokraattisen yhteiskunnan keskeisiin arvoihin, toimintakulttuuriin ja perusrakenteisiin, mutta myös kansainvälisiin yhteyksiin sekä kulttuurien monimuotoisuuteen ja monikerroksisuuteen. Opintojen tarkoituksena on syventää oppimista arkielämän tilanteissa, mutta myös laajemmissa kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvissä taidoissa sekä lisätä opiskelijoiden syvällisempää tuntemusta yhteiskuntaa ja kulttuuriperintöä kohtaan. Tavoitteena on myös syventää perusopetuksen tietoja ja johdattaa opiskelijoita perusopetuksen päätösvaiheen mm. historian opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaine soveltuu hyvin myös muihin oppiaineisiin liitettäväksi, kuten esimerkiksi historian opetukseen.

Aikuisten perusopetuksen lukutaitovaiheen opetus yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineessa

Aineistot ja niihin liityvät oppimistehtävä tukevat erityisesti aikuisten yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineen lukutaitovaiheen opetuksen sisältöalueita: Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys (T1-T7) ja Kulttuurintuntemus, kulttuuri-identiteetti ja vuorovaikutus (T11-T13).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineen opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijoita näkemään itsensä osana yhteiskuntaa, sellaisina toimijoina, joilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Oppiaineen tarkoituksena on myös tukea ja kasvattaa opiskelijoiden yhteistyökykyä, jotta heillä on mahdollisuudet toimia erilaisissa yhteisöissä. Opetuksessa keskeistä onkin käyttää sellaisia vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, jotka tukevat näiden tavoitteiden toteutumista. Myös tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi käsitteiden, esimerkkien ja ilmiöiden havainnollistamiseen. Aineisto, oppimistehtävät ja oppimisalusta tukevat mm. näiden osa-alueiden vahvistumista.

Päätavoitteena lukutaitovaiheen opetukselle on saavuttaa sellainen kielitaidon ja käsitteiden sekä luku- ja kirjoitustaitojen hallinta, joiden avulla opiskelijan on mahdollista jatkaa opiskelua aikuisten perusopetuksen alkuvaiheessa. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat tämän vaiheen toteutumista.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetus yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineessa

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti aikuisten yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineen tavoitteita: T1, T2, T7 ja T9.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen alkuvaiheen opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan kehittymistä aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi yhteiskunnan jäseneksi sekä toimimaan erilaisissa yhteisöissä. Yhteiskunta ja kulttuurituntemus oppiaineen alkuvaiheen opetuksen tarkoituksena onkin kehittää opiskelijoiden monipuolisia kommunikointitaitoja, osallistumista ja yhteistoimintaa mm. käytännön harjoitteiden, visualisoinnin, draaman, keskustelun sekä monipuolisten tekstien avulla. Opiskelijaa tuetaan ilmaisemaan itseään, omia mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään, mutta myös kuuntelemaan muita. Opiskelijaa rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailuja ja johtopäätöksiä sekä käyttämään tiedonhaussa apunaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Ohjauksen keskeisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota riittävä tuki käsitteiden, tekstien ja lähteiden ymmärtämiseen, joiden avulla opiskelijan on mahdollista jatkaa opiskelua aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa. Aineisto, oppimisalusta ja oppimistehtävät tukevat tämän vaiheen toteutumista.

Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineeseen soveltuvia tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät  3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 5, 6
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 6

Aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opetus yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineessa

Yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaine eriytyy aikuisopetuksen perusopetuksen päättövaiheessa mm. historian, uskonnon ja elämäkatsomustiedon oppiaineisiin.

Historia

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti aikuisten historian oppiaineen päättövaiheen opetuksen sisältöalueita: Historian ilmiöiden ymmärtäminen (T1-T4) ja Historiallisen tiedon käyttäminen (T5-T11).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti historian päätösvaiheen opetuksella pyritään lisäämään opiskelijan tietoisuutta niin yleisestä historiasta kuin opiskelijan omasta henkilöhistoriasta. Historian opintojen avulla opiskelija pystyy ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria paremmin sekä näkemään yhteydet nykyisen kehityksen ja menneisyyden välillä. Tämän lisäksi opiskelijaa opetetaan tunnistamaan yksilöiden merkitykset historiallisina toimijoina ja näkemään ihmisten motiivit ja tekijät niiden taustalla.

Historian opintojen tarkoituksena on edesauttaa opiskelijan ajattelun, monilukutaidon ja kulttuurein tuntemuksen kehittämistä sekä tukea opiskelijaa tunnistamaan ja ymmärtämään yhteiskunnan arvoja, muutoksia, tapakulttuuria ja toimintatapoja. Tavoitteena onkin tukea ja vahvistaa opiskelijan historiallisten tekstien ja ympäristöjen lukutaitoa ja tulkintatapoja, mutta myös lisäämään ymmärrystä lähteiden mahdollisesta monitulkintaisuudesta. Historiallisiin ilmiöihin opiskelijoita perehdytetään mm. visualisoinnin, draaman, keskustelun ja erilaisten tekstien avulla. Sisältöjen opetuksessa korostetaan erityisesti toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat mm. näiden edellä mainittujen asioiden toteutumista.

Historian oppiaineeseen erityisesti liittyviä tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8–22
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävät  3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevala on prosessi: tehtävät 1, 2, 3, 5, 6
  • Kalevala on monta: tehtävät 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävät 1, 2, 6
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu: tehtävä 2 ja 4

Elämäkatsomustieto

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti aikuisten seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) ja Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti elämäkatsomustiedon oppiaineen tarkoituksena on edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa heidän omaan ajatteluun ja toimintaan, vahvistaa opiskelijoiden osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemuksia sekä tukea opiskelijoiden kehitystä ja oppimista tarjoamalla erilaisia välineitä tutkia ja jäsentää sekä arvioida ja rakentaa omaa identiteettiään. Elämäkatsomustiedon oppiaineen on myös tarkoitus kehittää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystä sekä oppimisen ja kriittisen ajattelun taitoja. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat mm. näiden edellä mainittujen asioiden toteutumista.

*Elämänkatsomustiedon oppiaine sopii myös hyvin osaksi muiden oppiaineiden, kuten esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.

Elämäkatsomustiedon oppiaineeseen erityisesti liittyviä tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävä 3
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 3 ja 10
  • Kalevala on monta: tehtävät 7, 8, 9, 11
  • Kalevalan lukijat: tehtävä 6
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu: tehtävä 2

Uskonto

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti aikuisten uskonnon oppiaineen päättövaiheen tavoitteita: T3, T4, T5 & T6.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti uskonnon oppiaineen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään uskonnon ja kulttuurin välistä suhdetta ja kehittää opiskelijoiden monilukutaitoa suhteessa erilaisiin uskontoihin ja katsomuksiin. Opiskelijaa ohjataan perehtymään uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa, tarkastelemaan uskonto- ja katsomusperinteitä kriittisesti ja eri näkökulmista sekä pohtimaan katsomuksille ja uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Aineisto ja oppimistehtävät tukevat näiden toteutumista varsinkin katsomuksellisten asioiden osalta.

Uskonnon oppiaineeseen erityisesti liittyviä tehtäviä:

  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 3
  • Kalevala on monta: tehtävät  7, 8
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu: tehtävä 4

Paikallinen opetussuunnitelma

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa aikuisten ohjausta, keskeistä sille on opetuksen paikallisten ja kansallisten tavoitteiden, sisältöjen ja tehtävien ilmaiseminen ja toteuttaminen. Opetussuunnitelma voidaan nähdä strategisena ja pedagogisena työkaluna, jonka avulla voidaan raamittaa opetuksen järjestäjän ja oppilaitosten toimintaa ja työtä sekä luoda yhtenäistä perustaa ja suuntaa opiskelulle.

Aikuisopiston opetussuunnitelman tavoitteena on innostaa ja aktivoida opiskelijoita omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoista opiskelua tukee aikuisopiskelijoille tyypillinen vahva motivaatio, joka innostaa opiskelijoita oppimaan myös opetustilojen ulkopuolella. Opetussuunnitelma korostaa vahvan motivaation huomioimista opetuksessa ja erilaiset sähköiset järjestelmät ovatkin edesauttaneet sen huomioimista mm. laajentamalla oppimistapahtuman kokemusta myös luokkatilojen ulkopuolelle.

Aineiston ja tehtävien tavoitteena onkin innostaa, aktivoida ja vahvistaa motivoitunutta aikuisopiskelijaa opiskelemaan niin yhteisöllisesti kuin itsenäisestikin, Matkalla Kalevalaan -alustaa apuna käyttäen.

Luova kirjoittaminen

Aineistot ja niihin liittyvät oppimistehtävät tukevat erityisesti itsenäistä tutustumista eri teksti- ja tyylilajeihin. Itsenäisten kirjoitusharjoitusten avulla opiskelija voi harjoittaa myös eri teksti- ja tyylilajeihin perustuvien tekstien tuottamista.

Luovan kirjottamisen tarkoituksena on kehittää ja laajentaa opiskelijan mielikuvitusta, taitoa tulkita ja eritellä toisten tekstejä sekä tuottaa omia kirjallisia tuotoksia. Aineisto, oppimistehtävät ja oppimisalusta tukevat näiden, mutta myös seuraavien osa-alueiden kehittämistä.

Oppimistehtävät liittyvät mm. seuraaviin luovan kirjoittamisen osa-alueisiin:

  • ​Runous
  • Proosa ja fiktio
  • Elämäkerrallinen kirjoittaminen 
  • Kirjallisuuden tutkimus

Luovan kirjoittamisen oppiaineeseen erityisesti liittyviä tehtäviä:

  • Elias Lönnrot: tehtävät 7, 8–12
  • Kalevala on suullista ja kirjallista kulttuuria: tehtävä 4 ja 9
  • Kalevala on monta: tehtävät 4 ja 11
  • Kalevala on prosessi:  6, 7
  • Kalevalan lukijat: tehtävä 4, 6, 7, 8 ja 9
  • Mitä Kalevalassa tapahtuu: tehtävä  1, 5 ja 6.

Erilaiset oppiaineet tukevat oppimisen kokemusta ja liittävät kokemisen osaksi yhteiskunnallista merkitystä

Useita oppiaineita eheyttävät kokonaisuudet

Matkalla Kalevalaan -materiaali ja siihen liittyvät oppimistehtävät on suunniteltu siten, että ne soveltuvat eri oppiaineita ja tiedonaloja eheyttävän oppimiskokonaisuuden tarpeisiin. Jokaiseen teemakokonaisuuteen voidaan kytkeä tehtäviä useista eri oppiaineista.

Tiedonaloja eheyttävä kokonaisuus voidaan rakentaa esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen oppiaineiden yhteistyönä. Myös musiikki, kuva- ja teatteritaide, sekä luova kirjoittaminen sopivat hyvin kokonaisuuteen.    

Yhteiskunnallinen merkitys

Äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, uskonnon, elämänkatsomustiedon, luovan kirjoittamisen ja yhteiskuntatietouden ja kulttuurintuntemuksen katsotaan kuuluvan osaksi yhteiskunnallisia aineita. Yhteiskunnallisten aineiden tehtävänä on auttaa opiskelijoita tiedostamaan, jäsentämään ja rakentamaan omaa maailmankuvaansa, ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä, tuntemaan historiaa ja kulttuuria sekä pohtimaan uutta ja vanhaa tietoa.

Oppimistapahtumien kokemukset ovat sähköisten järjestelmien myötä laajentuneet perinteisten luokkatilojen ulkopuolelle. Matkalla Kalevalaan sivuston ja oppimistehtävien tavoitteena onkin innostaa, aktivoida ja vahvistaa motivoitunutta opiskelijaa opiskelemaan niin yhteisöllisesti kuin itsenäisestikin.

Ota yhteyttä

SKS:n oppimisaineistot ja opintokäynnit SKS:aan.

Viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki, sirkka-liisa.mettomaki@finlit.fi, 040 580 4964

Edellinen sivu