1802
- 9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa
1814–1815
- Opiskelua Tammisaaren pedagogiossa
1816
- Turun katedraalikoulun ensimmäiselle luokalle
1818
- Eroaminen katedraalikoulusta keväällä
- Seuraavat lähes kaksi vuotta kotiseudulla ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinimatkoilla
1820
- Merkittiin Porvoon lukion matrikkeliin
- 9.4. erotodistus "antautuakseen apteekkarinammattiin" Hämeenlinnassa, jossa asui kaksi vuotta
1822
1824
- Åbo Underrättelser painatti Lönnrotin ensimmäisen kirjoituksen, runoruotsinnoksen "Hamnen"
- Kotiopettajaksi J. A. Törngrenin perheeseen
1827
- Maisterinväitös "De Väinämöine priscorum fennorum numine" (Väinämöinen − muinaissuomalaisten jumala)
- Turun tulipalo, jossa tuhoutui myös Lönnrotin väitöskirjan toinen osa
1828
- Lähtö Laukosta ensimmäiselle runonkeruumatkalle (29.4.−4.9.)
- Juhana Kainulaisen tapaaminen Kesälahdella
- Syksyllä lääketieteellisten opintojen aloittaminen Helsingin yliopistossa
1831
- Sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa, yksi perustajajäsenistä
- Toinen runonkeruumatka (28.5.−6.8.)
- Merkitsi muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkalla
1832
- Lääketieteen väitöskirja "Om Finnarnes magiska medicin" (Suomalaisten maagisista parannuskeinoista)
- Kolmas keruumatka (13.7.−17.9.)
1833
- Kajaanin piirilääkäriksi
- Sairastuminen ankaraan lavantautiin − maaliskuun alkuviikkoina Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena
- Kirjekonseptissa C. N. Keckmanille ensimmäinen maininta kertovien kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi (25.7.)
- Neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa (9.−28.9.)
1834
- Viides runonkeruumatka, Lönnrot tapasi Latvajärven Arhippa Perttusen (13.−30.4.)
1835
- Vanha Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on päivätty 28.2. – päivää vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä
- Kuudes keruumatka (4.4.−16.5.)
1836−1837
- Suurretki
- Keruumatkalla Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä uhattiin usein
1838
- Kahdeksas keruumatka syyskuussa Pohjois-Karjalaan, Koitereen ja Pielisen seuduille
1839
- Lönnrot oli hukkua − kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuivat, Lönnrot itse ui vaivoin rannalle
1840
- Läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella puheella
- Kantelettaren esipuhe päivätty Lönnrotin syntymäpäivänä 9.4.
1841
- Toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö
- Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva matka alkoi
1843
- Viiden vuoden virkavapaus Helsingfors Morgonbladin nimettömänä julkaiseman F. J. Rabben kirjeen seurauksena
1844
- Tutkimusmatka Viroon
Gustav Budkowskin kuva Elias Lönnrotista vuodelta 1845. SKS KIA.
1847
- Uuden Kalevalan toimitustyö alkaa
1848–1849
- Elokuun puolivälistä 1848 vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen
- Uusi Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on allekirjoitettu 17.4.1849
- Avioitui Maria Piponiuksen kanssa heinäkuussa 1849
1850
- Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyi Eliaksen päivänä, poika sai nimen Elias
1851
- Lönnrotin isä kuoli Kajaanissa
1852
- Tytär Maria syntyi ja poika Elias kuoli
1853
- Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi
1854
- Muutto Kajaanista Helsinkiin
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi
1855
- Tytär Ida syntyi Sammatissa, hän oli Lönnrotin lapsista ainoa, joka eli vanhempiaan kauemmin
1857
- Lähtö Kajaaniin nälänhätää vastustamaan
1858
- Tytär Elina syntyi
1859
- Lönnrotin äiti kuoli
- Nikun talon osto Sammatissa
1860
- Tytär Thekla syntyi
1861
- Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan
1862
- Jäi eläkkeelle professorin virasta ja muutti takaisin kotiseudulleen Sammattiin
- Jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä
1863
- Vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään "Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta"
- Vastaväittäjänä C. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään "Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det Finska språkets grammatik"
- Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin Sammatin kansankirjasto
- Lönnrot kutsuttiin virsikirjaa uudistavan komitean jäseneksi
1868
- Lönnrotin vaimo kuoli
- Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti toimintansa
1869
- Lammin talon osto
1870
- Poti katkennutta jalkaansa Perttulassa ja Loimaalla
- Ylioppilastalon vihkiäiset, joihin Lönnrot sepitti juhlarunon
1872
- Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi
1874
- Maria-tytär kuoli
1876
- Elina-tytär kuoli
1879
- Thekla-tytär kuoli
1880
- Suomalais-ruotsalainen sanakirja valmistui / Suomen kansan muinaisia loitsurunoja valmistui
1882
- Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi
1884
- Lönnrot kuoli Sammatin Lammilla 19.3.
Katso lisää: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Lönnrot-tietopaketti ja Lönnrot Kansallisbiografiassa.
KIRJALLISUUS
Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Toim. Pekka Laaksonen. Helsinki, SKS, 1984.