1802

  • 9.4. Elias Lönnrot syntyi Sammatissa

1814–1815

1816

1818

  • Eroaminen katedraalikoulusta keväällä
  • Seuraavat lähes kaksi vuotta kotiseudulla ja naapuripitäjissä ompelu- ja teinimatkoilla

1820

  • Merkittiin Porvoon lukion matrikkeliin
  • 9.4. erotodistus "antautuakseen apteekkarinammattiin" Hämeenlinnassa, jossa asui kaksi vuotta

1822

  • Hyväksyttiin Turun akatemiaan, samaan aikaan opiskelun yliopistossa aloittivat Snellman ja Runeberg 

1824

1827

  • Maisterinväitös "De Väinämöine priscorum fennorum numine" (Väinämöinen − muinaissuomalaisten jumala)
  • Turun tulipalo, jossa tuhoutui myös Lönnrotin väitöskirjan toinen osa

1828

  • Lähtö Laukosta ensimmäiselle runonkeruumatkalle (29.4.4.9.)
  • Juhana Kainulaisen tapaaminen Kesälahdella
  • Syksyllä lääketieteellisten opintojen aloittaminen Helsingin yliopistossa

1831

  • Sihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa, yksi perustajajäsenistä
  • Toinen runonkeruumatka (28.5.6.8.)
  • Merkitsi muistiin Helkavirret Sääksmäen Huittulassa kolerantarkastusmatkalla

1832

  • Lääketieteen väitöskirja "Om Finnarnes magiska medicin" (Suomalaisten maagisista parannuskeinoista)
  • Kolmas keruumatka (13.7.17.9.)

1833

  • Kajaanin piirilääkäriksi
  • Sairastuminen ankaraan lavantautiin − maaliskuun alkuviikkoina Etelä-Suomessa Lönnrotia pidettiin kuolleena
  • Kirjekonseptissa C. N. Keckmanille ensimmäinen maininta kertovien kansanrunojen yhdistämisestä pienoiseepoksiksi (25.7.)
  • Neljäs runonkeruumatka, mm. Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen tapaaminen Vuonnisessa (9.28.9.)

1834

  • Viides runonkeruumatka, Lönnrot tapasi Latvajärven Arhippa Perttusen (13.30.4.)

1835

  • Vanha Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on päivätty 28.2. – päivää vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä
  • Kuudes keruumatka (4.4.−16.5.)

1836−1837

  • Suurretki 
  • Keruumatkalla Jäletjärvellä Lönnrotin henkeä uhattiin usein

1838

  • Kahdeksas keruumatka syyskuussa Pohjois-Karjalaan, Koitereen ja Pielisen seuduille

1839

  • Lönnrot oli hukkua − kirkkovene kaatui Sipisen virrassa, Lönnrotin veljenpoika Kaarle ja palvelijatar hukkuivat, Lönnrot itse ui vaivoin rannalle

1840

  • Läsnä Savo-karjalaisen osakunnan vuosijuhlassa, jossa suurmieskolmikkoa Lönnrot-Runeberg-Snellman tiettävästi ensimmäisen kerran tervehdittiin yhteisellä julkisella puheella 
  • Kantelettaren esipuhe päivätty Lönnrotin syntymäpäivänä 9.4.

1841

  • Toisen suurretken ensimmäinen vaihe, jolta paluun aiheutti maaliskuun lopussa Petroskoissa sattunut passirettelö
  • Kymmenes ja samalla pisin Lappiin, Arkangeliin ja Lotinapeltoon ulottuva matka alkoi

1843

1844

  • Tutkimusmatka Viroon

Gustav Budkowskin kuva Elias Lönnrotista vuodelta 1845. SKS KIA.

Gustav Budkowskin kuva Elias Lönnrotista vuodelta 1845. SKS KIA.

1847

  •  Uuden Kalevalan toimitustyö alkaa

1848–1849

  • Elokuun puolivälistä 1848 vuoden 1849 toukokuun loppuun Laukossa Uutta Kalevalaa viimeistellen
  • Uusi Kalevala julkaistaan, sen esipuhe on allekirjoitettu 17.4.1849
  • Avioitui Maria Piponiuksen kanssa heinäkuussa 1849

1850

  • Lönnrotin ensimmäinen lapsi syntyi Eliaksen päivänä, poika sai nimen Elias

1851

  • Lönnrotin isä kuoli Kajaanissa

1852

  • Tytär Maria syntyi ja poika Elias kuoli

1853

  • Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi

1854

  • Muutto Kajaanista Helsinkiin
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi

1855

  • Tytär Ida syntyi Sammatissa, hän oli Lönnrotin lapsista ainoa, joka eli vanhempiaan kauemmin

1857

  • Lähtö Kajaaniin nälänhätää vastustamaan

1858

  • Tytär Elina syntyi 

1859

  • Lönnrotin äiti kuoli
  • Nikun talon osto Sammatissa

1860

  • Tytär Thekla syntyi 

1861

  • Suomen kansakoululaitosta koskevaa mietintöä tarkastavaan komiteaan

1862

  • Jäi eläkkeelle professorin virasta ja muutti takaisin kotiseudulleen Sammattiin
  • Jäseneksi komiteaan, jonka tuli antaa lausunto suomen kielen mahdollisesta käytöstä virkakielenä

1863

  • Vastaväittäjänä A. Ahlqvistin puolustaessa professorinväitöstään "Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta"
  • Vastaväittäjänä C. A. Gottlundin puolustaessa professorinväitöstään "Forskningar uti sjelfva grund-elementerna af det Finska språkets grammatik"
  • Lönnrotin toimesta ja kustannuksella perustettiin Sammatin kansankirjasto
  • Lönnrot kutsuttiin virsikirjaa uudistavan komitean jäseneksi

1868

  • Lönnrotin vaimo kuoli
  • Lönnrotin perustama Sammatin kansakoulu aloitti toimintansa

1869

  • Lammin talon osto

1870

  • Poti katkennutta jalkaansa Perttulassa ja Loimaalla
  • Ylioppilastalon vihkiäiset, joihin Lönnrot sepitti juhlarunon

1872

  • Yleinen kansalaisjuhla riemuylioppilaiden Lönnrotin, Runebergin ja Snellmanin kunniaksi

1874

  • Maria-tytär kuoli

1876

  • Elina-tytär kuoli

1879

  • Thekla-tytär kuoli

1880

  • Suomalais-ruotsalainen sanakirja valmistui / Suomen kansan muinaisia loitsurunoja valmistui

1882

  • Helsingissä 80-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi

1884

  • Lönnrot kuoli Sammatin Lammilla 19.3.
     

Katso lisää: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Lönnrot-tietopaketti ja Lönnrot Kansallisbiografiassa.

KIRJALLISUUS
Lönnrotin aika. Kalevalaseuran vuosikirja 64. Toim. Pekka Laaksonen. Helsinki, SKS, 1984.

Edellinen sivu